SUVISOITON HISTORIA
Sysmän Suvisoitto on jo aikuisuuden kynnyksellä. Ensin se haki muotoaan, kunnes ohjelmistossa päädyttiin ”jokaiselle jotakin” -ajatukseen. Taiteelliset johtajat ovat rikastuttaneet ohjelmistoa omilla ideoillaan, jotain poistaen ja jotain lisäten. Koko ajan eri musiikin lajit ovat olleet tasa-arvoisesti edustettuina.
Suvisoiton kantavana ideana on ollut alusta lähtien nostaa esiin nuoria ja lupaavia taiteilijoita ja tämän lisäksi jo tunnettuja pitkän linjan muusikkoja. Vuonna 2016 taiteellisena johtajana aloittanut Esa Heikkilä tuo Sysmään kesällä 2018 maineikkaita esiintyjiä, kuten laulajan Johanna Rusasen sekä Jyväskylä Sinfonian. Tämän lisäksi festivaalilla esiintyy mm. Kamus-kvartetti ja Bellosio-viulisti Elisar Riddelin. Vanhemman musiikin ystäville Vanha-Olkkolan kartano tarjoaa ihastuttavat puitteet Baccano-barokkikonsertille. Festivaalin kevyemmän puolen vetonaulana on Juha Tapio sekä legendaarinen
Dallapé-orkesteri.
Suvisoiton konserttipaikat ovat tuoneet oman lisänsä tapahtumien erityisyyteen. Konsertteja on pidetty niin Oopperaladossa, VPK:n lavalla kuin kirkoissa ja kartanoissa. Musiikkia on esitetty myös ulkoilmassa, jolloin Sysmän kaunis luonto on päässyt osaksi konserttiympäristöä.
Sysmän Suvisoiton tarina alkaa
Sysmän Suvisoiton isä on kapellimestari Ari Rasilainen. Hän vietti monia kesiä Sysmässä, ja noina kesinä hän järjesti sysmäläisten iloksi omia konserttejaan. Hän kirjoittaa ensimmäisen Suvisoiton ohjelmavihkossa: ”[…] sysmäläisen yleisön aktiivisuus sekä molemminpuolinen hyvä kontakti on ollut eräs tärkeimmistä tekijöistä, joka on johtanut minut panemaan alkuun tätä toimintaa.”
Ideaa kypsyteltyään hän esitti ajatuksen kunnan päättäjille, jotka innostuivat ajatuksesta kovasti, ja näin vuonna 1986 järjestettiin ensimmäinen Sysmän Suvisoitto. Rasilaisen tarkoituksena oli tehdä Suvisoitosta pysyvä, jokakesäinen, vuosi vuodelta laajeneva musiikkitapahtuma.
Tämä tavoite on toteutunut hienosti.
Ensimmäisen Suvisoiton ohjelma koostui kuudesta konsertista: viulukonsertista, kitarakonsertista, viihdekonsertista, viulukurssin päätöskonsertista sekä kahdesta kamariorkesterikonsertista.
Esittämispaikkoina olivat kunnan valtuustosali,
yläasteen juhlasali sekä Sysmän ja Luhangan kirkot.
Jo ensimmäisestä vuodesta asti Suvisoitto on siis vieraillut muilla paikkakunnilla, ja sama jatkuu edelleen.
Ensimmäisen Suvisoiton esiintyjinä olivat viulisti Jaana Haanterä-Rousi, kitaristi Pekka Nyyssönen, laulaja Erkki Liikanen, pianistit Risto Pelli ja Raija Kerppo, Sibelius-Akatemian viulunsoitonoppilaat Tuomas Ikonen, Jan Vaaka, Katri Tammisalo, Simo Turunen, Riikka Luostarinen ja Jouni Rissanen sekä Suvisoiton kamariorkesteri, joka koottiin jousileirin oppilaista.
Ensimmäisenä kesänä pidettiin pieni jousikurssi, jonka oppilaat esiintyivät Suvisoitossa. Soittimina olivat tuolloin viulun lisäksi alttoviulu ja sello. Toisen Suvisoiton aikaan viulukurssi oli laajentunut niin, että opetusta annettiin myös sekä pianonsoitossa että laulussa. Opetus ei ollut kovinkaan kallista: puoli tuntia 30 markkaa. Leirejä järjestettiin niin aloittelijoille kuin pidemmälle ehtineille, ja vuodesta 1990 pidettiin myös mestarikursseja. Suvisoiton ohjelmaan kuului aina oppilaskonsertti, jossa alkeisleiriläiset saivat esiintymiskokemusta. Pidemmälle ehtineet leiriläiset järjestivät erikseen muun muassa kahvikonsertteja. Leirien opettajina toimivat nimekkäät taitelijat, kuten Ari Rasilainen, Martti Rousi, Ulla-Maija Hallantie, Veronica ja Matti Hirvikangas, Olli Kosonen, Tiiu Levald ja Pentti Hietanen.
Suvisoiton Tuki ry perustetaan
Ari Rasilainen tarvitsi ympärilleen sysmäläisiä tekijöitä ja toimijoita, joiden kanssa juhla saatiin järjestettyä. Suvisoiton toimintaa organisoimaan perustettiin järjestelytoimikunta, johon kuuluivat Rauha Jutila, Aino Hammar, Sakari Korhonen ja Eero Pajatie. Pian toimikuntaan liittyi myös Anne Pekkanen, Eero Pajatien jäädessä pois.
Ensimmäisen Suvisoiton jälkeen toimikunta huomasi työmääränsä liian laajaksi, joten keväällä 1987 perustettiin Sysmän Suvisoiton Tuki ry. Yhdistyksen tehtäväksi määriteltiin musiikkiharrastuksen ja -toiminnan tukeminen, edistäminen ja järjestäminen, ja näiden toteuttamiseksi yhdistys järjestää yleisötilaisuuksia ja koulutustoimintaa sekä tukee paikkakunnan musiikkiharrastusta.
Perustamiskokoukseen osallistuivat Arvi Taurama,
Marita Routela, Eero Pajatie, Rauha Jutila, Sakari Korhonen, Heimo Hynynen, Pirkko Saarikivi, Juha Pohjonen,
Raini Kanerva, Eero Mäkelä sekä Lasse Jussila, joka toimi kokouksen puheenjohtajana. Kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Raini Kanerva ja varapuheenjohtajaksi Urho Vuorio. Jäseniksi valittiin
Rauha Jutila, Olli Koivula, Maj-Lis Palvaila ja Heimo Hynynen, ja tilintarkastajiksi Juha Pohjonen ja Lasse Jussila.
Suvisoiton tuki ry:n perustamisen myötä muodostui Suvisoiton neliosainen organisaatio. Siihen kuuluvat taiteellinen johtaja, toiminnanjohtaja, järjestelytoimikunta sekä Sysmän Suvisoiton tuki ry, jonka hallitus on Suvisoiton varsinainen toimijaelin. Sen tehtäviin kuuluu sääntöjen määräämien tehtävien lisäksi seurata ja valvoa Suvisoiton toimintaa ja kehittymistä ja tehdä päätökset Suvisoiton toiminta-ajatuksesta ja tavoitteista. Lisäksi se mahdollistaa taiteelliselle johtajalle ja järjestelytoimikunnalle riittävät toimintaedellytykset sekä luo ja ylläpitää suhteita yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin. Tavoitteena on, että Suvisoitto voi tarjota korkeatasoisia ja monipuolisia elämyksiä lähellä kesäistä luontoa. Suvisoiton tuki ry:n hallitus tekee siis kaikki päätökset, ja luo näin edellytykset muille toimijoille rakentaa onnistunut Suvisoitto. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä kahdeksan jäsentä, ja sen nykyinen puheenjohtaja on Terhi Hildén. Hänen lisäksi puheenjohtajina ovat toimineet Birgitta Stjernvall-Järvi (2005-2010, 2015-2016), Raini Kanerva (1987–1990), kunniapuheenjohtaja Yrjö Turkama (1990–1999),
Laura Kolbe (1999-2005), Kristiina Fromholz-Mäki (2011-2013) ja Aila Jääskeläinen (2014). Toinen toimijaelin on järjestelytoimikunta, joka vastaa siitä, että Suvisoiton konsertit ja muut tapahtumat voidaan toteuttaa menestyksellisesti, ja että Suvisoitto kaiken kaikkiaan voidaan toteuttaa. Järjestelytoimikunta huolehtii talkoolaisten avustuksella siitä, että konserttitiloissa on riittävä varustus, ja että ne ovat asianmukaisessa kunnossa. Se järjestää majoituksen, ruokailun ja kuljetukset taiteilijoille ja huolehtii lipunmyynnistä ja järjestyksenpidosta.
Toiminnanjohtaja on tärkeä osa Suvisoiton organisaatiota. Hänen kontollaan ovat kaikki juoksevat asiat, ja hän kantaa päävastuun järjestelyistä. Alkuun tätä virkaa ei ollut, mutta 1990-luvulle tultaessa Rasilainen alkoi sellaisen perustamista kaivata. 1991 toiminnanjohtajana olikin jo Sakari Korhonen. Hänen jälkeensä toiminnanjohtajana ja pääsihteerinä ovat toimineet Sinikka Kemppainen, Matti Karhos, Minttu Lavemäki, Mikko Leppänen ja nyt Maria Luts. Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu monen muun juoksevan asian hoitamisen lisäksi taiteilijoiden sopimuksista, rahoituksen hankkimisesta, talkooväen koordinoimisesta ja markkinoinnista sekä viestinnästä huolehtiminen.
Taiteellinen johtaja vastaa Suvisoiton ohjelmistosta. Hän suunnittelee ja aikatauluttaa Suvisoiton ohjelman yhdessä hallituksen kanssa, varaa taiteilijat, laatii ohjelmistobudjetin ja huolehtii nuoteista, sovituksista ja esitysluvista. Lisäksi hän suorittaa ne toimet ja valmistelut, jotka ovat tarpeen Suvisoiton taiteellisen tason ja imagon ylläpitämiseksi.
Suvisoitolla on ollut kuusi taiteellista johtajaa. Ensimmäinen taiteellinen johtaja oli Ari Rasilainen, joka toimi tehtävässä 1986-1994. Hänen seuraajakseen tuli Ilkka Vihavainen, joka vastasi vain vuoden 1995 Suvisoitosta. Vuonna 1996 taiteellisena johtajana aloitti Martti Wallén, ja hän jatkoi tehtävässä 1999 asti, jolloin remmiin astui Petteri Salomaa, joka jatkoi vuoteen 2005 asti. 2006-2012 taiteellisena johtajana toimi entinen Bellosio-viulisti Minna Pensola ja hänen jälkeensä Martti Rousi vuodet 2013-2014. Tämän juhlavuoden kunniaksi Suvisoiton taiteelliseksi johtajaksi on palannut tapahtuman isä Ari Rasilainen.
Taiteellisen johtajan virka on kutsuvirka. Suvisoitossa kaikki taiteelliset johtajat on valittu niin, että joku on tuntenut jonkun, joka on tuntenut jonkun, joka sopisi taiteelliseksi johtajaksi. Suuri vastuu taiteellisen johtajan valinnassa on eläkkeelle siirtyvällä taiteellisella johtajalla, joka on usein ehdottanut itselleen seuraajaa.
Viidennen, epävirallisen mutta elintärkeän osan Suvisoiton organisaatiosta muodostaa talkooväki, jota on enimmillään ollut yli toista sataa. Ilman heitä konsertteja ei olisi aina edes pystytty pitämään. Talkoolaiset ovat järjestäneet saleja, roudanneet soittimia, myyneet lippuja ja tehneet mitä milloinkin on tarvinnut. Joskus riittävän vapaaehtoisavun saaminen tapahtumiin on ollut vaikeaa, mutta yleensä siinä on onnistuttu hienosti. Siksi useat sysmäläiset voivatkin kiittää itseään siitä, että Suvisoitto on kukoistanut.
Rasilaisen kausi jatkuu, vuodet 1987–1994
Ensimmäinen Suvisoitto oli menestys, ja niinpä oli luonnollista järjestää juhla seuraavanakin vuonna. Kun ensimmäisen vuoden budjetti oli ollut 24 000 markkaa, niin toisen Suvisoiton budjetiksi oli laskettu jo 60 300 markkaa. Budjetin huima kasvu osoittaa, että Suvisoittoon uskottiin,
ja siihen haluttiin panostaa.
Sysmän II Suvisoiton ohjelmavihkossa sanotaan, että Suvisoitto on ”kesän -87 klassisen musiikin suurtapahtuma Päijät-Hämeessä. Se on myös koko kamariorkesterin käsittävä kesäleiri, jonka pitkälle ehtineet opiskelijat viimeistelevät loppututkintojaan maamme eturivin, jo kansainvälistä kuuluisuutta saaneiden nuorten taiteilijoiden johdolla”.
Leirin opettajina toimivat muun muassa Ari Rasilainen, Martti Rousi ja Raija Kerppo.
Suvisoitto kesti nyt yhdeksän päivää, ja ohjelmisto
laajeni klassisesta instrumentaalimusiikista oopperan
ja nuorisomusiikin suuntaan. Varsinainen avajaiskonsertti
oli valtuustosalissa, jossa esiintyi pianisti Raija Kerppo.
Hän vihki samalla kunnan uuden flyygelin. Avajaispäivään kuului myös Sysmän Urheilutalolla pidetty nuorisodisco,
jossa esiintyi The Irish Flower Group. II Suvisoitto
vieraili Luhangan kirkossa, jossa järjestettiin
kamariorkesterikonsertti. Sen johti Ari Rasilainen.
Orkesteri koottiin jousileirin oppilaista
edellisen vuoden tapaan.
II Suvisoiton merkittävin musiikillinen hanke oli Gaetano Donizettin Il Campanello eli Ovikello-ooppera. Sitä esitettiin myös seuraavana kesänä Ilolan kartanon Riemuriihessä, jota sittemmin alettiin kutsua Ilolan Oopperaladoksi. Oopperan ohjaajaksi oli lupautunut Päivi Mäkinen ja sen keskeisen roolin, Enricon, esittäjänä oli Erkki Liikanen. Muissa rooleissa nähtiin Kirsti Tuominen, Arvo Isohanni, Tuire Järvinen ja Kimmo Hovila. Säestyksestä vastasi Suvisoiton kamariorkesteri Ari Rasilaisen johdolla. Ovikello-oopperaa sponsoroi osuuspankkijärjestö Sysmän Osuuspankin johdolla, ja tämä 20 000 markan raha-apu poisti taloudelliset paineet sekä auttoi taiteilijoita keskittymään taiteeseen eikä rahaan.
Oopperaa varten tarvittiin myös kuoro, jonka ajateltiin alun perin tulevan Forssasta. Mutta Sysmässä heräsi ajatus, ettei täällä sen huonompia olla ja päätettiin perustaa oma kuoro. Koelaulu järjestettiin, ja pyrkijöistä saatiin koottua 16 hengen oopperakuoro. Sopraanoiksi pääsivät Ulla Toivonen, Anne Onninen, Irma Jokinen, Kirsi Onninen, Eeva-Kaisa Lehtosalo ja Eeva Onninen. Altoiksi valittiin Tuula Ruppa, Leena Palm, Tuula Mesiä ja Seija Häkkinen. Tenoreiden osuudet lauloivat Sakari Korhonen ja Pertti Lehtosalo, ja bassojen osuudet Jorma Meinander, Mikko Lehtinen ja Jussi Lehtinen.
Kuoroa ryhtyi harjoittamaan Pertti Rasilainen. Ari Rasilainen kertoi olevansa tyytyväinen sen ikäjakaumaan. Kun oopperaesitykset olivat ohi, kuoro jatkoi toimintaansa, samoin Pertti Rasilainen sen johtajana. Pian kuorosta tuli Sysmän Kamarikuoro. Rasilaisen jälkeen kuoroa on johtanut Leena Palm.
Ovikello-ooppera oli menestys, ja vuoden 1987 kolmea näytöstä kävi katsomassa yli 800 ihmistä. Oopperasta kirjoiteltiin lehdissä, ja esimerkiksi Pirkko Kolbe kirjoitti
siitä Helsingin Sanomissa 9.8.1987: ”Kalisevan kylmänä kesäiltana istuin Ilolan kartanon oopperariihessä katselemassa laulunäytelmää nimeltä ’Ovikello’. Näkemäni esitys alkoi klo 23 paikallista yöaikaa. Voi mikä meno, mikä veto, mikä lento. Pääosassa Erkki Liikanen ja paikalliset voimat panivat parastaan. Harvoin on nähty sellaista eläytymistä. Yleisö hykerteli, esiintyjät olivat hurmoksessa. Kaiken nähneet ja kokeneet kanssaihmiset totesivat,
että Savonlinna on puhdasta kaupallista muovikamaa
tämän elämänriemun rinnalla.”
Kolmas Suvisoitto kesällä 1988 oli jälleen edeltäjiään
laajempi, nyt jo lähes kaksiviikkoinen tapahtuma. Kahtena ensimmäisenä vuonna etsittiin vielä Suvisoiton muotoa, mutta nyt tiedettiin, millainen ohjelma kannatti rakentaa. Erilaisia konsertteja oli jo 15, niiden joukossa Haydnin Luominen-oratorio, Ovikello-ooppera sekä Kosti Kotirannan lastenkonsertti. Ohjelmassa oli myös leirin oppilaiden konsertti. Lisäksi Suvisoittoon kuului viihdekonsertti Urheilutalolla ja Olavi Virran muistokonsertti Särkilahden nuorisoseuran talolla. Suurin musiikillinen tapahtuma oli kuitenkin duokonsertti, jossa esiintyivät pianisti Olli Mustonen ja sellisti Martti Rousi.
Suvisoiton budjetti moninkertaistui kolmannessa tapahtumassa. Kun vielä toisen Suvisoiton kokonaisbudjetti oli 130 000 markkaa, oli budjetti nyt 230 000 markkaa.
Juhlaa tukivat tuolloin muun muassa Osuuspankki, IBM
ja Nokia sekä Sysmän kunta. Yleisömääräkin on kasvanut koko ajan, ja viime vuosina konsertteja on käynyt kuuntelemassa yli 7000 kuulijaa.
Ari Rasilainen kirjoittaa kolmannen Suvisoiton ohjelmavihkossa: ”Suvisoitto ei pyri massatapahtumaksi. Konserttien määrässä katto on jo saavutettu. Tärkeintä tulevaisuudessa on pitää taiteellinen taso korkealla.” Hän kirjoittaa myös, että lämmin kontakti Suvisoiton taiteilijoiden ja sysmäläisyleisön välillä tunnetaan taiteilijapiireissä, samoin sysmäläisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Näitä asioita hän toteutti myös seuraavien kesien Suvisoitoissa.
Seuraavat Suvisoitot jatkoivat kolmannen vuoden hyväksi havaittua linjaa. Konsertteja oli edelleen periaatteella ”jokaiselle jotakin”. Esimerkiksi neljäs Suvisoitto 1989 tarjosi sekä Händelin Messias-oratorion ja Seppo Ruohosen konsertin että yöjazzia Irina Milanin ja Olli Ahvenlahden seurassa. Viidennen Suvisoiton teemoina kesällä 1990 olivat Johan Sebastian Bach, jolloin kuultiin muun muassa Johannespassio, sekä Olavi Virta. Hänelle järjestettiin muistokonsertti ja Arja Alho paljasti Virran syntymän 75-vuotisjuhlan kunniaksi reliefin. Viides Suvisoitto 1990 toi Sysmään myös Tamara Lundin ja George de Godszinskyn, Tiiu Levaldin ja Seppo Hovin. Oopperaladon ja kirkon lisäksi konsertteja järjestettiin myös esimerkiksi VPK:n lavalla ja yläasteen salissa. Viides Suvisoitto sai enemmän yleisöä kuin edeltäjänsä, ja kävijämäärä kohosi yli 4000:een.
Keväällä 1991 julistettiin Suvisoiton tunnussävelmän
Sysmän Suvi -laulun sanoituskilpailu. Kilpailuun tuli 12 sanoitusehdotusta, joista raati valitsi parhaaksi Kauno Hopeasaaren tekstin. Toisen palkinnon sai Oili Teittinen ja kolmannen Aino Hammar. Arvosteluraatiin kuuluivat Ari Rasilainen, Suvisoiton toiminnanjohtaja Sakari Korhonen, kulttuurisihteeri Anne Pekkanen ja rouva Ellan Streng. Palkitut sanoitukset lähetettiin opetusneuvos, säveltäjä Jouko Pesolalle, joka valitsi niistä yhden muokattavaksi ja sävellettäväksi Sysmän Suven tunnuslauluksi. Voittanut sanoitus esitettiin Suvinen Iltasoitto -konsertissa
Sysmän VPK:n lavalla.
Kuudes Suvisoitto järjestettiin 2.–14. heinäkuuta 1991. Kesän teemana oli Mozart, jonka kuolemasta tuli kuluneeksi 200 vuotta. Suvisoittoon mahtui tällä kertaa 12 konserttia, joiden ohjelmisto oli jälleen hyvin laaja, Mozartin Requiemista Bachiin ja iskelmiin. Suvisoiton tuki ry:n puheenjohtaja Yrjö Turkama ja taiteellinen johtaja Ari Rasilainen olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että TV2 ja MTV3 taltioivat kaksi konserttia. TV2 televisioi Luhangan kirkosta Mozartin Requiemin, jonka solisteina lauloivat Soile Isokoski, Päivi Nisula, Heikki Orama ja Jorma Silvasti. Kuorona oli Chorus Cathedralis Aboensis ja orkesterina Jyväskylän Kamariorkesteri. Teoksen johti Ari Rasilainen. MTV3 taltioi Oopperaladosta Suvisoiton avajaiskonsertin Keveästi Suvisoittoon, jossa esiintyivät Margareta Haverinen, Seppo Ruohonen, Eino Grön ja Kari Litmanen band. Konsertin juonsi Päiviö Pyysalo. Suvisoitossa esiintyivät lisäksi muun muassa Anatoli Melnikov, Jaakko Ryhänen, Heikki Orama, Ossi Runne ja Liisamaija Laaksonen. Erityisen huomion sai kapellimestari Eri Klasin vierailu.
Seitsemännen Suvisoiton teemoina kesällä 1992 olivat suomalainen ja italialainen musiikki sekä Sulho Ranta. Tuolloin Suvisoitossa esiintyivät muun muassa Walton Grönroos, Pyry Mikkola, Marjatta Airas, Kivikasvot, Marjorie ja Katri-Helena. Kööpenhaminasta Suvisoittoon tuli Københavns Ungdoms Symfoniorkester, ja suurempana teoksena esitettiin Pergolesin Stabat Mater – Marian murhe. MTV3 televisioi Kevyesti Sysmän Suveen -konsertin Oopperaladosta. Lapsille oli oma konsertti, jossa esiintyivät Eeva-Leena Sariola ja Junttiboys.
Vuosi 1992 oli Suvisoitolle merkittävä, sillä se hyväksyttiin Finland Festivals -tapahtumaksi. Siinä se on määritelty monitaiteiseksi musiikkijuhlaksi. Finland Festivals ry perustettiin 1968, ja se toimii yhdyselimenä musiikkijuhlia ja muita kulttuuritapahtumia järjestävien yhteisöjen välillä. Pääsemällä osaksi Finland Festivalsia Suvisoitto sai lisää taustavoimia markkinoimaan tapahtumaa ja tekemään sitä tunnetuksi Suomessa ja myös ulkomailla. ”Sysmän Suvisoitto laajenee askel askeleelta alueellisesti ja kasvaa yleisömäärin mitattuna. Viime vuonna Suvisoitto laajeni Sysmän ja Luhangan alueelta Hartolaan ja tänä vuonna tulee uutena mukaan Asikkala peräti kahdella konsertilla. Kaiken tämän positiivisen kehityksen on mahdollistanut jatkuvasti korkeatasoinen ohjelmistomme ja omaperäiset konserttisalit suomalaisen maaseutumaiseman keskellä.” Näin kirjoitti Sysmän Suvisoiton tuki ry:n puheenjohtaja Yrjö Turkama
VIII Suvisoiton ohjelmavihkossa.
Kahdeksannessa Suvisoitossa 1.–11.7.1993 kuultiin Bachin kaksoisviulukonsertti ja Jeesuksen seitsemän viimeistä sanaa ristillä. Esiintyjinä olivat muun muassa Tero Latvala, Nicolai Gedda, Ilmo Ranta, Semion Balshem, Tobias Carron ja Leena Korhonen. MTV3 taltioi Suomalaisittain Ilolassa -konsertin. Sen esiintyjiä olivat muun muassa Petteri Salomaa, Arja Koriseva ja Tapani Kansa. Uutta oli se, että nyt myös sysmäläiset musiikin taitajat saivat oman konserttinsa. Oopperaladossa järjestettiin juonellinen musiikkikavalkadi Faktaa ja fiktiota Matti Louhivuoresta.
Vanha riimu -musiikkinäytelmä Matti Louhivuoresta oli Kyösti Piipon ja Sakari Korhosen kirjoittama näytelmä, jonka tapahtumat sijoittuivat helsinkiläisen sairaalan odotushuoneeseen 31.8.1976. Näytelmän puherooleissa olivat Sari Lehtinen Hertta Louhivuorena ja Markku Lahtinen lääkärinä. Musiikkikin hoidettiin kokonaan sysmäläisin voimin: mukana olivat Kyösti Neva ja yhtye, johon kuuluivat Juha Saarinen, Markku Juoksukangas, Kyösti Piippo ja Jari Niittynen, Metro-tytöt, jossa lauloivat Leena Palm, Tuula Mesiä ja Eeva Onninen; Sakari Korhonen, Jaak Luts, Stemma-kuoro, Sysmän Kamarikuoro, Pekka Jokinen, Janne Kaakinen, Jani Böhm, Katja Kiviniemi, Teija Jokinen-Luopa ja Leena Korhonen. Lisäksi näytelmässä esiintyi Sysmä-kvintetti, jossa soittivat Lea Luts, Katja Kiviniemi, Mika-Markku Grönholm, Markku Juoksukangas ja Jaak Luts.
IX Suvisoittoa vietettiin 1994. Ohjelmisto jatkoi samaa
linjaa kuin aiempina vuosina: sekä klassisen, kevyen että jazzmusiikin ystäville oli omat konserttinsa. Kuultiin esimerkiksi Vivaldin Gloria ja Neljä vuodenaikaa, Andrew Lloyd Webberin Requiem ja osia Phantom of the Operasta. Esiintyjiä olivat muun muassa Pentti Hietanen, Tero Latvala, Arja Saijonmaa, Marjorie, Tapani Kansa, Bianca Morales. Toisenlaisia esityksiä olivat Mozartin Pikku Taikahuilu sekä Tanssiteatteri Raatikon Narrin uni. MTV3 taltioi tuonakin vuonna Keveästi Suvisoittoon -konsertin, jossa esiintyivät Sauli Tiilikainen, Arja Saijonmaa, Marjorie ja Millhill Big Band. TV2 televisioi Luhangan kirkosta Lloyd Webber -konsertin, jossa esiintyivät Dilber, Pentti Hietanen, Johannes Tikka, Jyväskylän sinfoniaorkesteri, Jyväskylän Studiokuoro ja kamarikuoro Cantinovum. Konsertin johti Ari Rasilainen.
Vuosi 1994 oli Ari Rasilaisen viimeinen vuosi taiteellisena johtajana, ennen tätä juhlavuotta. Hän oli luotsannut Suvisoittoa menestyksekkäästi yhdeksän kesää. Hän oli vakiinnuttanut sen ohjelmiston monipuoliseksi ja moneen musiikkimakuun sopivaksi tapahtumaksi. Rasilaisen aikana MTV3 aloitti Oopperaladon konserttien ja TV2 Luhangan kirkossa järjestettyjen konserttien televisioinnin. Ansio yhteistyön alkamisesta MTV3:n kanssa lankeaa hallituksen silloiselle puheenjohtajalle Yrjö Turkamalle.
Rasilainen aloitti Suvisoiton jousileirit, joissa opetettiin sekä vasta-alkajia että pidemmälle ehtineitä Sibelius-Akatemian oppilaita. Leirit olivat lähes aina täysiä, ja monet muusikonalut saivat niillä opetusta huippuopettajilta. Joka kesä ohjelmistoon kuului jousileirin oppilaskonsertti, jossa aloittelevat muusikot saivat esiintymiskokemusta. Joka kesä Suvisoitto myös vieraili jumalanpalveluksissa.
Ari Rasilainen, Suvisoiton isä, rakensi ohjelmiston, josta sysmäläiset pitävät. Siitä oli hänen seuraajansa helppo
jatkaa, olihan malli jo olemassa.
Bellosio-viulu
Suvisoittoon kuuluu olennaisesti venetsialaisen viulunrakentajan Anselmo Bellosion Venetsiassa noin vuonna 1770 rakentama arvoviulu, joka hankittiin lisäämään Suvisoiton arvostusta ja tunnettavuutta. Bellosio-viulun omistaa Sysmän Osuuspankki, joka osti sen syksyllä 1989 Lontoosta. Suuri ansio viulun hankinnassa oli Osuuspankin johtajalla Arvi Tauramalla, joka otti huomattavan taloudellisen riskin sijoittamalla soittimeen pankkinsa varoja omakotitalon hinnan verran. Kun kohta sen jälkeen lama romahdutti talojen arvon, Bellosio-viulun arvo sen sijaan kasvoi ja epäilijöiden nauru tyrehtyi.
Asiantuntijoina viulun hankinnassa olivat Ari Rasilainen sekä viulunrakentaja Eero A. J. Haahti. Haahti on sanonut viulusta: ”Tämän viulun akustisten ominaisuuksien sekä puutyön ja lakan laadun vuoksi voidaan todeta, että Anselmo Bellosio on ilman syytä jäänyt vaille ansaitsemaansa arvostusta.” Viulunrakentaja Risto Vainio on todennut, että sekä ulkonaisesti että soinniltaan kauniin viulun arvo oli tuolloin 1980-luvun lopussa noin 400.000-500.000 markkaa.
Ari Rasilainen toi viulun Sysmään, ja vielä samana syksynä Osuuspankki luovutti viulun Suvisoiton käyttöön. Marraskuussa 1989 Sysmän Suvisoiton tuki ry ja Osuuspankki allekirjoittivat sopimuksen, jolla viulu luovutettiin Kuopion VII viulukilpailun toimikunnalle luovutettavaksi palkintolautakunnan valitsemalle finalistille seuraavan kahden vuoden ajaksi.
Ensimmäisenä viulun sai käyttöönsä Liisi Nuora vuosiksi 1989–1991 ja hänen jälkeensä Tero Latvala vuosiksi 1992–1994. Vuosina 1995-1997 Bellosiota soitti Kati Virtanen (nyk. Rantamäki), 1997–2000 Minna Pensola, ja vuosina 2000-2005 viulu oli Liina Nuoran hallussa. Vuonna 2001 perustettiin myös Bellosio-jousikvartetti, jossa soittivat Liina Nuora, Liisi Nuora-Kapanen (viulu), Tiina Konttinen (alttoviulu) ja Helen Lindén (sello). Bellosio-viulu palasi takaisin Minna Pensolalle tämän toimiessa lisäksi festivaalin taiteellisena johtajana vuosina 2006-2012. Vuodesta 2012 lähtien viulua on
soittanut Sara Etelävuori.
Vihavaisen kausi 1995
Ari Rasilaisen jälkeen taiteellisena johtajana aloitti oopperalaulaja Ilkka Vihavainen, joka ryhtyi järjestämään kymmenettä Suvisoittoa. Juhlavuoden ohjelma käsitti 14 konserttia ja esityspaikkoja oli Sysmän ja Luhangan lisäksi myös Asikkalassa, Hartolassa ja Kuhmoisissa. Juhlavuoden suurteos oli Rossinin Petite Messe Solennelle. Teoksen solisteina olivat Leena Korhonen, Laura Nykänen, Aki Alamikkotervo ja Sami Luttinen. Kuoron osuuden lauloi Sysmän juhlakuoro, säestyksenä vain urkuharmoni ja piano. Teoksen johti Ari Häyrinen.
Toinen suurteos oli Rossinin säveltämä Stabat Mater, jonka johti Ari Rasilainen. Teos esitettiin Luhangan kirkossa ja sen solistit olivat Satu Vihavainen, Päivi Nisula, Richard Reaville ja Jaakko Ryhänen. Kuorona oli Chorus Cathedralis Aboensis ja orkesterina Jyväskylä Sinfonia. Samassa konsertissa esitettiin myös Beethovenin kolmoiskonsertto, jonka solisteina olivat Leonidas Kavakos, Martti Rousi ja Peter Nagy.
Yksi taiteellinen kohokohta oli trion Kavakos-Rousi-Nágy konsertti Kuhmoisten kirkossa. Suvisoitossa kuultiin ja nähtiin myös Erkki Kivijärven kirjoittama ja Ilmari Hannikaisen säveltämä Talkootanssit -laulunäytelmä.
Suvisoiton avajaiskonsertti oli Olavi Virran 80-vuotisjuhlakonsertti, joka pidettiin Suvisaaressa. Suvisaari oli nyt ensimmäistä kertaa konserttipaikkana. Siellä esiintyivät Satu Vihavainen, Raimo Laukka, Olli Ahvenlahti, Kai Hyttinen, Fredi, Sauli Lehtonen ja Eija Kantola. Tilaisuuden televisioi TV1. Olavi Virtaa muisteltiin myös Särkilahden nuorisoseuran talolla järjestetyssä Nostalgiaa Olavi Virran synnyinmaisemissa -konsertissa. MTV3 taltioi Kevyesti Suvisoittoa 10-vuotisgaalan Ilolan Ooopperaladosta, jossa esiintyi Suvisoiton solisteja 10 vuoden ajalta, kuten Ari Rasilainen, Seppo Ruohonen, Sonja Lumme, Mikko Kuustonen, Kaija Kärkinen ja Ile Kallio. Lapset pääsivät kuulemaan Tohtori Polosen kiertävää lauluklinikkaa.
Juhlavuoden ohjelmaan kuului ensimmäisen kerran kartanokonsertti, joka pidettiin Suurenkylän kartanossa. Siellä soitti Kati Virtanen. Toinen uutuus oli Kauneimpia hengellisiä lauluja -konsertti, jossa lauloi Jorma Hynninen ja häntä säesti Tapio Tiitu. Näitä molempia konsertteja on järjestetty myöhemmissäkin Suvisoitoissa.
Wallénin kausi 1996–1999
XI Suvisoiton taiteellisena johtajana aloitti oopperalaulaja Martti Wallén, joka uudisti Suvisoiton sisältöä monelta osin. "Martti Wallén on tuonut uutta ennakkoluulotonta näkemystä ohjelmiston pitkäjänteiseen suunnitteluun. Uusi ote tulee näkymään tulevina vuosina, mutta jo tänä vuonna ohjelmassa on uutuuksia, jotka ovat lähteneet Martin ajatuksista ja paljolti myös toteutuneet hänen avullaan." Näin kirjoitti Suvisoiton Tuki ry:n puheenjohtaja Yrjö Turkama XI Suvisoiton ohjelmavihkossa.
Ensinnäkin Suvisoitto alkoi järjestää avajaisia torilla. Toritapahtuma oli ilmainen, ja sitä sponsoroi Seura-lehti. Siellä esiintyi Suvisoiton taiteilijoita, ja isäntänä oli
Erkki Liikanen alusta alkaen. Parhaimmillaan avajaisjuhlaa on saapunut seuraamaan yli tuhat ihmistä. Torillakävijät
ovat olleet tyytyväisiä, koska he ovat saaneet torilla
esimakua tulevista konserteista. Avajaiset osoittautuivat sellaiseksi yleisömenestykseksi, että niitä on
jatkeuttu seuraavinakin vuosina.
Toinen uudistus, jonka Martti Wallén toteutti jo ensimmäisessä Suvisoitossaan, olivat ravintola Uotissa esitetyt näytelmät. Ensin esitettiin Henri Kapulaisen kirjoittama Hääpäivää, jossa näyttelivät Tuula Nyman, Katariina Rinne, Erkki Saarela, Markku Huhtamo
ja Henri Kapulainen. Toisena näytelmänä oli kahden
naisen komedia Tiput tyrkyllä. Siinä näyttelivät
Tuula Nyman ja Maija-Liisa Peuhu.
Vuoden 1996 Suvisoitossa kuultiin myös Peltomiehen
rukous. Siinä peltomiehelle selviää kirkon hiljaisuudessa hänen tarpeellisuutensa leivän kasvattajana. Teoksen on säveltänyt Jorma Panula ja sen on kirjoittanut Pekka Santala. Suvisoitossa sen esittivät Martti Wallén, Panula-kvartetti, Veräjäpellon kuoro sekä Kansallisoopperan poikakuorolaisia. Teoksen johti itse Jorma Panula. Teos oli Wallénin uudistuksia, ja se esitettiin vielä seuraavana vuonna
yleisön pyynnöstä.
Musiikillisesti Suvisoitto jatkoi edellisiltä vuosilta tuttua linjaa. Esiintyjänimiä olivat muun muassa Johanna Rusanen, Seppo Ruohonen ja Raimo Sirkiä. Rossinin Petite Messe Solennelle esitettiin uudestaan. Solisteina olivat Hannu Forsberg, Paula Etelävuori, Leena Korhonen ja Aki Alamikkotervo. Edellisen vuoden hengellisen musiikin konsertti toteutettiin toivekonserttina. MTV3 televisioi suorana lähetyksenä Oopperaladon Georg Malmstén -illan. Siellä esiintyivät Arja Koriseva, Jukka-Pekka Palo, Annika Siltaniemi, Martti Wallén, Ossi Runne ja orkesterina Karelia-orkesteri. Illan juonsi Päiviö Pyysalo. XII Suvisoiton suunnittelu sai taiteellisen johtajan ja hallituksen keskustelemaan siitä, pitäisikö Suvisoiton profiloitua
tiettyyn musiikinlajiin, josta Suvisoitto tunnistettaisiin myöhemmin. Suvisoiton linja päätettiin kuitenkin pitää entisenlaisena: se tarjoaa korkealuokkaisia
musiikkielämyksiä mahdollisimman monille mahdollisimman moneen musiikkimakuun. Näin musiikkitapahtuma
tavoittaa ainakin suurimman osan sysmäläisyleisöä.
Sinä kesänä näkyivät Wallénin ohjelmauudistukset. Mukana oli viime vuoden uudistusten tapaan Hengellisen musiikin helmiä -toivekonsertti, näytelmiä ravintola Uotissa ja avajaiset, mutta aivan uutta oli teemapäivä. Ensimmäisen aiheena oli ortodoksinen kirkkotaide. Teema piti sisällään ikoninäyttelyn avajaiset sekä metropoliitta Leon pitämän esitelmän, ja illalla vielä konsertin Ortodoksinen kirkkolaulu Bysantista Valamoon. Siinä esiintyivät Marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkon kuoro Turusta, Psalloo-kuoro Helsingistä ja Aleksander Nevski -kirkon kuoro Tampereelta.
Kuorojen solistina oli Martti Wallén.
Klassisen musiikin teoksia olivat esimerkiksi Schubertin G-duuri-messu ja Mozartin Requiem. Lapsia hauskuuttivat M.A. Numminen ja Pedro Hietanen. MTV3 taltioi Oopperaladosta Kauko Käyhkö – kipparien kippari -konsertin, jossa esiintyivät Merja Larivaara, Erkki Liikanen, Martti Wallén, Ossi Runne ja Karelia-orkesteri. Teatteritalolla pidettiin Iltamat Wanhaan Malliin, esiintyjinään Kotkan nuoriso-orkesteri, M.A.Numminen, Vieno Kekkonen, Brita Koivunen, Pirkko Mannola, Mika Siekkisen yhtye sekä Kapa & Pepe.
Aikakone esiintyi VPK:n lavalla.
Bellosio-viulusta järjestettiin ensimmäisen kerran kilpailu Suvisoiton yhteydessä. Maanantaina 30.6. pidettiin alkukarsinta. Tuomareina olivat professori Tuomas Haapanen, kapellimestari Hannu Bister ja konserttimestari Pekka Kauppinen. Jo tiistaina julkaistiin kilpailun tulokset, ja keskiviikkona Bellosio-viulun uusi haltija Minna Pensola piti konsertin viulun entisen haltijan Kati Virtasen kanssa Tallinnan kamariorkesterin solistina.
XIII Suvisoitto 1998 noudatti aiemmilta vuosilta tuttua peruslinjaa, mutta siihen lisättiin aina myös jotain uutta. Suvisoitto alkoi jazzilla Antti Sarpilan ja Reine Rimonin johdolla ja jatkui Iltamilla Wanhaan Malliin. Iltamissa esiintyivät Annikki Tähti, Kai Lind, Pentti Lasasen All Stars orkesteri, Erkki Liikanen ja Kapa & Pepe. MTV3 oli mukana Viihteen iloinen 30-luku ja Matti Jurva -konsertissa, jossa yleisö pääsi kuulemaan Paula Koivuniemeä, Vesa-Matti Loiria, Martti Wallénia, Puhallinorkesteri Kareliaa ja Ossi Runnetta. Konsertin juonsi edellisten vuosien tapaan Päiviö Pyysalo. YLE taltioi Hengellisen musiikin helmiä -toivekonsertin. Harmonikkamusiikkia esitettiin Astor Piazzolla -hetkessä. Kevyessä klassisesssa lauloivat Tapani Kansa ja Riikka Hakola, kirkkokonsertissa kuultiin Bachia. Edellisen Suvisoiton teemapäivä oli niin onnistunut, että se järjestettiin uudestaan. Teemapäivää vietettiin nyt poliisien seurassa. Päivään kuului näyttely ja Poliisilaulajat Ilolassa -viihdekonsertti.
Ravintola Uotissa esitetyt näytelmät eivät olleet
saaneet toivottua vastaanottoa eikä niitä enää otettu ohjelmistoon. Niiden sijaan pidettiin Lyyrinen salonki:
Eilisen läsnäolo -niminen tilaisuus, jossa akateemikko
Eeva-Kaarina Volanen lausui runoja ja Jaak Luts soitti
pianoa. Suomalainen Rapsodia – lauluja ja runoja elämästä
ja rakkaudesta -tilaisuudessa Liisamaija Laaksonen
lausui ja Martti Wallén lauloi.
”Kesä ilman soittoa on kuin sauna ilman vihtaa – yty
puuttuu. Tänä vuonna Sysmässä soi 14. kerran. Suvisoitosta on muodostunut Sysmän kulttuurin selkäranka. Se on kesäinen runsaudensarvi, joka tarjoaa aineksia elämyksiin, iloon ja oivallukseen. Sysmän Suvisoiton henki perustuu eri tahojen hyvään yhteistyöhön. Suvisoitossa vaalitaan alkuperäistä innostusta ja talkoohenkeä. Musiikillisesta kunnianhimosta emme tingi. Me haluamme jakaa suuren innostuksemme Teidän kanssanne.” Muun muassa näillä sanoilla Laura Kolbe, Sysmän Suvisoiton tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja, toivotti ihmisiä tervetulleeksi vuoden 1999
XIV Suvisoittoon. Tuona kesänä konserteissa soivat niin klassinen, slaavilainen kuin hengellinen musiikki,
kevyt ja lasten musiikki, jazz ja jopa blues.
Suurteoksena kuultiin Beethovenin 9. sinfonia. Solisteina olivat Satu Vihavainen, Annika Ollinkari, Lassi Virtanen ja Martti Wallén. Kuoroina olivat Sysmän kamarikuoro ja Lahden Bach-kuoro. Orkesterina oli Jyväskylä Sinfonia, ja teoksen johti Jouko Saari. Klassisen musiikin konserteista mainittakoon Bellosio-konsertti ja kartanokonsertit.
Ohjelmistossa oli tuttuun tapaan Kevyesti klassista ja Hengellisen musiikin helmiä -toivekonsertit. Slaavilaista kaihoa ja tunteenpaloa -konsertin esiintyjiä olivat Tamara Lund, Viktor Klimenko, Martti Wallén, mieskuoro Operamento ja Rytmiorkesteri Helikunst. Konsertin televisioi MTV3, ja sen juonsi – kukapa muu kuin Päiviö Pyysalo. MTV3 oli mukana myös 100-vuotis Iltamissa Teatteritalolla. Siellä esiintyivät Puhallinorkesteri Karelia, Erkki Liikanen, Jaakko Salonoja, Retuperän WBK, Suhina Lempi ja Vekseli Ville. Sysmäläistä osaamista Iltamissa tarjosivat Sysmän Kamarikuoro ja Sysmän Tanhuujat. Jazz-musiikista nautittiin Suvisoitossa Antti Sarpilan, Ladies First Big Bandin ja Riverside Rascalsien tahdissa. Päijännebluesissa kuultiin Bottleneckseja, Broadway Brotherseja, M.A. Nummista sekä Jazz Society Big Bandia, jonka solistina oli Marle Mikkola.
Teemapäivää vietettiin tällä kertaa Taiteilijakoti Lallukan taiteilijoiden seurassa. Siihen kuului taidenäyttely Vanhassa Kertussa ja Lallukka-iltamat Teatteritalolla.
XIV Suvisoitto oli viimeinen, jossa Martti Wallén oli taiteellisena johtajana. Hän ideoi kokeilemaan Suvisoiton laajentamista esimerkiksi näytelmiin ja teemapäiviin. Näytelmistä luovuttiin kahden vuoden jälkeen, mutta teemapäivät menestyivät ja niitä on järjestetty myöhemminkin. Wallén toi Sysmään Peltomiehen rukouksen ja ohjelmistoon myös hengellisen musiikin toivekonsertit sekä aloitti Kevyesti klassista -konsertit. Tarkoituksena oli tuoda klassinen musiikki lähemmäs tavallista kuuntelijaa.
Tämä Suvisoiton alkuperäinen idea toteutui hyvin
hänen ohjelmistoissaan.
Salomaan kausi 2000–2005
Martti Wallénin siirryttyä eläkkeelle Suvisoitosta tilalle astui Petteri Salomaa. Hän aloitti työnsä suunnittelemalla kesän 2000 Suvisoiton, järjestyksessä XV, ja toi jo siihen omia ideoitaan. XV Suvisoiton ohjelmassa kirjoitettiin: ”Sysmän 15. Suvisoitto hakee musiikin kautta yhteyksiä kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, tieteisiin ja paikalliseen elämäntapaan. Maaseudun osaaminen ja kulttuuri kohtaavat.” Ohjelmassa näkyi suomalaisuus selvästi. Suvisoiton avasi konsertti Kulkurin valssi – Musiikkia suomalaisista filmeistä, jossa esiintyivät Marika Krook, Vieno Kekkonen, Brita Koivunen, Pirkko Mannola, Petteri Salomaa ja Jyväskylä Sinfonia johtajanaan Sauli Huhtala. Konsertin televisioi MTV3 ja sen juonsi Heikki Kahila. Muita konsertteja olivat mm. Soi kunniaksi Luojan – suomalaisen virren toivekonsertti,
Voces Intimae – suomalaista kamarimusiikkia ja Lastu lainehilla – suomalaisia yksinlauluja. Myös suomalaista sotilasmusiikkia kuultiin kahdessa konsertissa.
Suomalaista kansanmusiikkia edusti Rimpparemmi.
Martti Wallénin aloittama teemapäivä sai jatkoa myös Salomaan ensimmäisessä ohjelmistossa, nyt kuitenkin laajempana. Teemapäivään Lehmä – ja matka jatkuu kuului kaksi latokeskustelua, kiertoajelu paikalliseen maito-osaamiseen ja avoimien ovien päivä Tuija ja
Pekka Lestisen tilalla Särkilahdessa. Kolben ideoimissa paneelikeskusteluissa, ”latokeskusteluissa”, tunnetut kansalaiset ja paikalliset vaikuttajat analysoivat ”lehmäperspektiivistä” maaseudun muutosta, maanviljelyn ja agraarisen kulttuuriperinnän merkitystä ja sysmäläisen osaamisen historiaa ja tulevaisuuden näkymiä.
Salomaan suunnittelema ohjelmisto jatkoi aiempien vuosien linjaa. Esiintyjinä olivat muun muassa Jaakko Kuusisto, Jaakko Kortekangas, Werner Bros ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta. Uutta oli Salomaan antamat humoristiset konserttien nimet kuten Päivyt paistaos hellien (vuosisadan vaihteen kevyttä klassista), Punatukkaiselle tytölleni (suvijazz) ja Lastu lainehilla (suomalaisia yksinlauluja). Nimistä ei voinutkaan enää suoraan päätellä, mikä oli konsertin sisältö.
Hauskat nimet kuten Herrasväen musiikkia – herreskapet musiserar ja Mä oksalla ylimällä olivat edustettuina
myös XVI:ssa Suvisoitossa kesällä 2001. Koko Suvisoitolla
oli nyt yksi teema: ”Hurrit tulevat!” – kahta puolta Pohjanlahtea, eli Järvi-Suomen, Sysmän ja vanhan emämaan Ruotsin yhteyksiä. Siksi konserteissa esitettiin esimerkiksi Bellmanin musiikkia. Pisimmälle teema vietiin konsertissa Yhteistä uskoa puolustamassa, jossa Radion kamarikuoro, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Mari Palo, Lilli Paasi-kivi, Topi Lehtipuu ja Petteri Salomaa esittivät Bachin kirkkokantaatteja. Salomaa itse kertoi: ”[…] oli sellainen ruotsalaisuusteema, niin laitettiin näitä Bachin kantaatteja,
ja aasinsiltana siihen sanottiin, että Bachin kantaatteja ei
olisi olemassa, elleivät suomalaiset ja ruotsalaiset olisi yhdessä puolustaneet luterilaista uskoa.”
Suvisoiton teemapäivää vietettiin perunasta keskustellen. Perunan ympärille rakennettiin kaksi pottukeskustelua, joista ensimmäisessä, Punainen tupa ja perunamaa – suomalaiset yhä matkalla kaupunkiin, pohdittiin suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisia muutoksia, ja toisessa, Myyttinen peruna, käsiteltiin perunan historiallisia ja gastronomisia ulottuvuuksia. Ohjelmaan kuului myös teemanäyttely, perunaretki ja oheistapahtumia.
Wallénin aloittamat avajaiset muuttuivat Suvisoittoa
Hyvien Ihmisten Torilla -tapahtumaksi. Nyt nimi oli
Torilla hyvässä SEURAssa. Tapahtuma siirrettiin Suvisoiton viimeiseen päivään. Sisältö pysyi entisenlaisena,
sillä esiintymässä oli Suvisoiton taiteilijoita ja isäntänä
toimi edelleen Erkki Liikanen. Tapahtumaa sponsoroi Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Seura-lehti.
Musiikillisesti Suvisoitto jatkoi monipuolista linjaansa,
mutta kevyt viihdemusiikki oli vähentynyt, eikä MTV3
enää televisioinut konsertteja. Suurta Toivelaulukirja
25-vuotta -yhteislauluiltaa vietettiin VPK:n lavalla.
Suvisoiton kävijät saivat nauttia muun muassa Radion kamarikuoron, Vivian Fagerrudin, Stig Fransmanin ja Vantaan viihdeorkesterin esityksistä. Suvisoiton erikoisuutena oli tänä vuonna Chip Chip Chopin – Frédèrik Chopin Georg Sandin silmin nähtynä. Sen oli sovittanut ja ohjannut Anneli Mäkelä ja siinä esiintyivät näyttelijä
Liisi Tandefelt ja pianisti Janne Mertanen.
XVII Suvisoiton teema oli Sysmäläisyys ja suomalaisuus Euroopan syleilyssä. Konserttien nimistä saattoi päätellä, että ohjelmisto koostui kansainvälisestä musiikista: Let’s Do It, Auf dem Flügel des Gesanges ja Arrivederci Sysmä! -nimiset konsertit toivat Suvisoittoon hyvin erilaisia musiikinlajeja.
Nyt Suvisoiton avajaistapahtuma oli taas palannut Suvisoiton alkuun. Avajaiset järjestettiin jälleen Hyvien Ihmisten Torilla, ja siellä olivat mukana Seura-lehti, Erkki Liikanen, Eero Kurki ja Kalhon soittokunta. Suvisoiton aloitti An die Musik -konsertti, jossa Bellosio-kvartetti, Petteri Salomaa ja Tuija Hakkila (piano) esittivät Franz Schubertin yksinlauluja ja Tyttö ja kuolema -jousikvarteton. Luhangan kirkossa kuultiin Mozartin Requiem. Sen solisteina lauloivat Hanna Kronqvist, Raija Regnell, Niall Chorell ja Kouta Räsänen. Kuoroina olivat Sysmän ja Lahden Kamarikuorot, orkesterina St. Christopher -kamariorkesteri kapellimestarinaan Tibor Boganyi. Maa on niin kaunis -konsertissa esitettiin eurooppalaisia virsiä.
Viihdemusiikki palasi taas ohjelmistoon. Krouvin lavalla järjestettiin Arrivederci Sysmä! -konsertti, välimerellinen ilta Krouvin lavalla. Siinä esiintyivät muun muassa Arja Koriseva, Anneli Saaristo, Ari Klem, Petteri Salomaa ja Arriba Grand Orchestra, johtajana Kimmo Leppälä. Jazzkonsertissa esiintyivät Jazz Apostles ja laulaja Johanna Iivanainen.
Teemapäivää vietettiin leipä- ja vilja-aiheen parissa.
Siihen kuului kansanedustaja Seppo Kääriäisen puhe
leivälle, leivontanäytös ja viljanäyttely sekä leipäpaneeli,
jossa yhteiskunnalliset vaikuttajat ja paikalliset
maaseudun edustajat keskustelivat leivän historiasta
ja leipään liittyvästä ruokakulttuurista. Illalla oli vielä panijaiset Nordenlundin kartanon pihatossa, jossa
Jussi Alanko & Alligaattorit esittivät musiikkia oluen
ja sahdin, ”nestemäisen leivän”, merkeissä.
”Elämän vettä ja Amerikan eliksiiriä. Sysmän XVIII
Suvisoitto kutsuu jälleen musiikin ystäviä Päijänteen rannalle.” Vesi oli sekä koko Suvisoiton teema että teemapäivän aihe. Vesi vaikutti jopa konserttipaikkoihin,
sillä kitaristit Timo Korhonen ja Ismo Eskelinen sekä Petteri Salomaa esittivät yömusiikkia Vesitornin kupeella.
Klassista musiikkia edustivat muun muassa Franz Schubertin Die Schöne Müllerin, jonka esittivät tenori Topi Lehtipuu sekä pianisti Ilmo Ranta, sekä Bachin h-mollimessu. Messun solisteina olivat Anna-Kristiina Kaappola, Riikka Rantanen, Tom Nyman ja Arttu Kataja. Kuoro oli Turun Linnan Kamarikuoro (joht. Heikki Seppänen) ja orkesteri Soli Deo Gloria (joht. Juhani Lamminmäki). Konserttien nimet olivat tuonakin vuonna mielikuvituksen helmiä. Millaista musiikkia pitivät sisällään konsertit Beatles goes classic & Co, Papa Haydn at the Dover Beach ja Vettä ja musiikkia? Kahdessa ensimmäisessä esiintyivät Bellosio-kvartetti ja Petteri Salomaa ja viimeisessä Maris, Kristiina, Maarian ja Andreas Lend. Myös konsertti nimeltä Swingin’ in the barn herättää monenlaisia mielikuvia. Se oli jazzkonsertti Oopperaladossa
– todellakin swingin’ in the barn! Konsertissa esiintyivät
Club 45 ja Eero Ojasen Trio.
Viihdemusiikkia kuunneltiin Krouvin lavalla. Moonligt Serenade – America and Hollywood in Kalho -konsertissa. Siellä esiintyivät Maria Lund, Pirjo Kämppi, Kari Fall ja Petteri Salomaa sekä Millhill Blues -orkesteri, jota johti Kimmo Leppälä. Teemapäivän otsikko oli Vesi voitehista parhain. Kirjailija-toimittaja Ilkka Kylävaara piti puheen kylän kaivolle. Vesiseminaarissa yhteiskunnalliset vaikuttajat ja paikalliset maaseudun edustajat keskustelivat vedestä.
XVIII Suvisoitossa sai ensi-iltansa Unohdettu elämänlähde -musiikkinäytelmä Sysmän kylpyläkaudelta. Sen on säveltänyt Ville-Paavali Hyvönen ja ohjannut Liisa Paatso. Näytelmän esiintyjät olivat Sysmän Kamarikuoron jäseniä. Esitys toteutettiin siis pääosin sysmäläisin voimin. Unohdettu elämänlähde oli niin suosittu, että näytökset olivat aina loppuunmyytyjä. Sitä esitettiinkin myös seuraavana vuonna.
XIX Suvisoiton ohjelma kesällä 2004 kietoutui tavalla tai toisella metsään ja puuhun. Se näkyi myös konserttien nimissä: kevyttä klassista musiikkia esittivät kamariorkesteri Con Bellosio sekä Tiina Penttinen ja Ville Salonen Vielä niitä honkia humisee -konsertissa. Honkain keskellä mökkini seisoo -konsertissa Jaakko Salonoja ja pianisti Jarkko Riihimäki johdattivat yleisön koululaulujen pariin.
Suvisoiton ohjelman ilme muuttui jonkin verran
edellisestä vuodesta. Siihen kuitenkin kuuluivat edelleen
tutut hengellisen musiikin konsertit, kevyen
klassisen konsertit sekä kartanokonsertti.
Lasten iltapäivätapahtumassa näytelmäryhmä
Painovirhe esitti näytelmän Kohtaamisia metsässä.
Musiikista vastasi Särkilahden Sähkösaha ja
Mylly Oy. OLAROCKissa Rohto ja 51 koodia sekä
paikalliset bändit esittivät osaamistaan. Jaakko Salonoja
piti esitelmän Sibeliuksesta arki-ihmisenä.
Sen aikana kuultiin myös musiikkia.
Teemapäivää vietettiin ”Mennäänkö metsään – vaiko puuta päin?” -kysymystä pohtien. Tarjolla oli puuaiheista tietoutta, opastettu Metsätietorata, Matti Hyppäsen puutöiden näyttely sekä Professori Anto Leikolan pitämä puhe puulle.
Myös paneelikeskustelu kuului ohjelmaan.
Elina Vähälä ja Ralf Gothoni esittivät Beethovenin ja Schubertin sonaatteja. Viihdemusiikkia tarjoiltiin
Krouvin lavalla. Nyt oli vuorossa Noche Latino, latinalaisamerikkalaista tanssi- ja viihdemusiikkia. Konsertissa esiintyivät Kukka-Maaria Ahonen, Hannu Lehtonen ja Petteri Salomaa sekä Arriba Grand Orchestra johtajanaan Kimmo Leppälä. Suvisoiton muita esiintyjiä olivat muun muassa Jukka Perko ja Severi Pyysalo, Raita Karpo, Eero Saarinen sekä Halavatun Papat.
Petteri Salomaan viimeinen vuosi tasan 10 vuotta sitten
oli Sysmän Suvisoiton 20. juhlavuosi. XX Suvisoiton juhlafestivaali alkoi ”Sovitetut toiveet”-konsertilla Teatteri-talolla, jota oli esitetty pianisti Iiro Rantalan ideoimana alun perin Radio Suomessa nimellä Trio Töykeät -puhelintoivekonsertti. Suvisoittoon yleisön toivomia kappaleita tulivat uudelleen versioimaan itse Rantalan lisäksi Helena Juntunen, Petteri Salomaa, Minna Pensola,
Timo-Veikko Valve ja Mongo Aaltonen.
Tilaisuuden juonsi Minna Lindgren.
Juhlavuoden toinen konsertti järjestettiin Padasjoen kirkossa, jossa esiintyi Bellosio-kvartetti silloisen Bellosio-viulun omistajan Liina Nuoran johdolla sekä Mihail Slobodjanjuk, Panu Sundqvist ja Petteri Salomaa. Juhlafestivaali avattiin virallisesti Torilla, jossa esiintyi monia Suvisoiton esiintyjiä.
Menneitä Suvisoitto-vuosia muisteltiin ”Suvisoittoa vuosien varrelta” -konsertissa Ilolassa, jossa esiintyi Ari Rasilainen, Erkki Liikanen, Petteri Salomaa, Bellosio-kvartetti sekä Sysmän Kamarikuoro. Bellosio-kvartetti soi useampaan otteeseen festivaalin aikana ja Sysmän upeissa kartanoissa järjestettävät kamarimusiikkikonsertit olivat perinteiseen tapaan erittäin suosittuja. Kevyttä musiikkia sai tuona vuonna kuulla Rannan kartanossa, jonne esiintymään tuli Werner Bros sekä A. Aallon Rytmiorkesteri. Ilona Jokinen ja Riku Pelo lauloivat Asta Lötjösen ja Kimmo Ruotsalan säestämänä mm. Oskar Merikannon lauluja ja Puccinin ja Rossinin tuttuja ooppera-aarioita Valtuustosalin ”Laulun nuorta taikaa” -konsertissa. 20. juhlavuoden tapahtumaan kuului myös perinteinen hengellisen musiikin konsertti Sysmän kirkossa omine kamarikuoroineen, solistina Tuomas Katajala, uruissa Tapio Tiitu ja juontajana Reijo Pajamo.
Teemapäivän paneelikeskustelun aiheena oli Sysmäläiset juuret; kotiseutuidentiteettiä pohdittiin kansallisten ja paikallisten vaikuttajien kanssa, ja puheenjohtajana toimi Laura Kolbe. Juhlakonsertti järjestettiin Luhangan kirkossa, jossa esiintyivät Martti Rousi, Petteri Salomaa sekä Deutsche Staatsphilharmonie Rheinland-Pfalz Ari Rasilaisen johtamana. Ohjelmassa oli Schumannin sellokonsertto, Mahlerin Des Knaben Wunderhorn -lauluja ja Brahmsin 1. sinfonia. Myös nyt tänä vuonna 30. juhlakonsertti tapahtuu Luhangan kirkossa ja esiintymään saapuu Jorma Hynninen sekä Jyväskylä Sinfonia Ari Rasilaisen johdolla.
Suvisaaren Suvijazzissa kuultiin Erik Lindström Dream Teamia, jossa soittivat Seppo Hovi, Pentti Lasanen, Pekka Toivanen, Ossi Runne, Wade Mikkola ja Erkki Liikanen. Helena Siltala lauloi. Viimeisessä konsertissa kuultiin jälleen Olavi Virran lauluja Sahtikrouvissa Kari Tapion ja
hänen orkesterinsa esittämänä.
Minna Pensolan kausi 2006–2012
Petteri Salomaa luopui taiteellisen johtajan tehtävistä juhlavuoden 2005 festivaalin jälkeen. Hän ehdotti seuraajakseen Minna Pensolaa, joka oli tuttu jo Bellosio-viulukaudestaan 1997-2000. Jo Minna Pensolan ensimmäinen vuosi, XXI Suvisoitto, osoittautui menestykselliseksi. Ohjelma oli tuttuun tapaan monipuolinen.
Klassista musiikkia kuultiin Luhangan, Hartolan ja Sysmän kirkoissa, Virtaan kartanossa sekä Suvipinxissä, esiintyjinä Minnan lisäksi mm. Heini Kärkkäinen, Petteri Salomaa sekä Minnan kontrabasistiveli Jani Pensola. Meta4-jousikvartetti aloitti vuosia kestävän Sysmän-suhteensa soittamalla
mm. Beethovenia, Verdiä ja Dvořákia.
Sysmäläisten suosimassa perinteisessä kirkkokonsertissa oli Kamarikuoron lisäksi laulusolistina Arttu Kataja sekä uruissa Jan Lehtola. Ohjelmiston lisäksi myös konserttipaikat ovat Sysmässä monipuolisia. Tuoleja ja flyygeleitä saatiin tällä kertaa kuljetella tavallista enemmän, Vanha-Alasimeen vietiin peräti kaksi flyygeliä Iiro Rantalan isännöimään konserttiin, jossa hän soitti Lenni-Kalle Taipaleen kanssa. Iltaa jatkoi sitten yleisön suosikki Kari Tapio.
Suvisaaren teltassa pidettiin sekä lasten konserttitapahtuma, Trio Töykeiden konsertti että Pajularock 2006 yhdessä Pajularecordsin kanssa. Telttaa ovat monet kovasti kaivanneet, mutta sen hinta ja pystytys sekä vartiointi olivat liian raskaita. Ilolan oopperaladossa esiintyi mm.
Club For Five. Teatteritalolla vibrafonisti Severi Pyysalo
esitti mm. Suvisoiton tilausteoksen Tres Amigos kontrabassolle, viululle ja omalle soittimelleen.
Kokeiluna pidettiin 10.6. kesän avauskonsertti,
jossa esiintyi Emma Salokoski Ensemble.
Tästä ei muodostunut perinnettä.
Teemapäivien sarjaa jatkoi Suomalainen ruoka -keskustelu, jonka alustajana kulttuurin juuria käsitteli puhemies
Paavo Lipponen. Yleisömenestys oli hyvä.
Seuraavat Suvisoitot jatkoivat tuttua konseptia: pääosa klassista, mukana myös viihdettä ja jazzia. Kesän 2007 suurin klassinen konsertti oli Virtuosi di Kuhmon esiintyminen Luhangan kirkossa, ohjelmassa mm. Kokkosta, Bartokia ja Britteniä. Yleisömäärä oli kohtuullisen hyvä, toisin kuin Asikkalan kirkossa pidetyssä upeassa konsertissa, jossa oli
14 soittajaa: Meta4, sellisti Markus Hohti, huilisti
Matti Närhinsalo, oboisti Anni Haapaniemi, klarinetisti Christoffer Sundqvist, Jani Pensola sekä puhallinkvintetti Arktinen hysteria. Asikkalan kirkko säilyi konserttipaikkana vuoteen 2010, jolloin siitä luovuttiin mm. siksi, että
yleisö ei sitä oikein tuntunut löytävän.
Minna soitti Heini Kärkkäisen kanssa Kuulaa ja Sibeliusta Nordenlundin kartanossa sekä mm. Sarasatea ja SallistaTeatteritalon Kipinöivää kamarimusiikkia -konsertissa, jossa olivat mukana myös Asikkalassa esiintyneet taiteilijat. Kartanokonserttiin Minna oli kutsunut Maija-Leena Sointeen, joka lausui mm. Södergrania.
Tilausteos oli tällä kertaa saatu Carita Holmströmiltä. Se oli Yin & Jan -niminen laulusarja Bo Carpelanin ja Aila Meriluodon runoihin, jonka Holmström esitti Teatteritalon konsertissa. Konsertti kuului Ilo esitellä -konserttien sarjaan, jonka ideana oli ”antaa lava ja vapaat kädet monipuoliselle musiikintekijälle”. Seuraavina vuosina esiteltiin Jaakko Kuusisto (2008), Toni Edelman (2009), Iiro Rantala (2010), Olli Mustonen (2011) ja Vladimir Mendelssohn (2012).
Vanhan-Alasimen viihteellinen tapahtuma – tällä kertaa ”Emäntänä Ulla”, ts. Ulla Tapaninen – sekä jazz, jossa mukana Jukka Perko Viisikko sekä Marzi Nyman & Arttu Takalo, olivat yleisömenestyksiä. Niin ikään menestys oli Ilolan iltamat. Ilolassa saatiin nauttia M.A. Nummisesta ja Pedro Hietasesta sekä englantilaisesta Zum-yhtyeestä ja Quintessence-kokooonpanosta, jossa lauloi Emma Salokoski.
Uutuutena oli ravintola Kivilinnassa pidetty barokkikonsertti (Kreeta-Maria Kentala, Eero Palviainen, Timo Alakotila,
Minna sekä Antti Tikkanen), jonka yhteydessä
voi nauttia 1600-luvun aterian. Teemapäiviä paneelikeskusteluineen ei enää pidetty.
Lasten Suvisoiton musiikkileiritoiminta aloitettiin
kesällä 2007, jolloin oli kulunut 13 vuotta viimeisestä jousileiristä. Näistä Lasten Suvisoitoista loppunäytöksineen tuli tavattoman suosittuja. Lasten Suvisoitoista
enemmän edempänä.
Vuoden 2009 Suvisoitossa näkyi Amerikka-teema:
The 4th of July -konsertissa kuultiin Barberia, Gershwiniä
ja Frank Protoa, viimeksi mainittu meillä harvoin kuultu säveltäjä, jonka Trion viululle, alttoviululle ja kontrabassolle esittivät Minna, Riitta-Liisa Ristiluoma ja Jani Pensola.
Jazzia soittivat The Five Corners Quintet ja
Petteri Sariola otsikolla Suvijazz Manhattanilla.
Sopraano Anu Komsi lauloi Eino Leinon runoihin tehtyjä sävellyksiä Vanha-Olkkolan kartanossa. Pianistina oli Pia Värri, säveltäjinä mm. Kaija Saariaho. Komsi esiintyi myös Asikkalan kirkossa Schönbergin Jousikvarteton n:o 2 solistina, ja sysmäläiset perinnekirkkokonsertin ystävät saivat kuulla häntä toivevirsikonsertissa.
Vanha-Alasinta emännöi Anna-Mari Kähärä, Ilolan iltamissa esiintyi virtuoosimainen duo Igudesman&Joo, ja Suvisaareen kokosi suuren yleisömäärän suomirockin kärkijoukko:
Ile Kallio, Mikko Kuustonen, Anssi Kela ja Kaija Kärkinen.
Kahdeskymmeneskolmas Suvisoitto huipentui Luhangan konserttiin, jossa esiintyivät Jaakko Kuusiston johdolla
Antti Tikkanen, Minna sekä Tallinnan kamariorkesteri, ohjelmassaan Sibeliusta, Schnittkeä ja Beethovenia.
Minna sanoo musiikin ja liikkeen yhdistämisen olevan
hänelle tärkeää, ja niinpä tanssi oli usein mukana hänen suunnittelemissaan ohjelmissa: Lotta Kuusisto v. 2006,
Satu Rekola ja Riku Immonen Tarja Rinteen koreografiassa
v. 2008, ja vuoden 2009 Suvisoitto n:o XXIV alkoi kahdella tanssitapahtumalla, jotka toteutettiin Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen kanssa. Mukana oli mm. rap-artisti Cheek.
Jazz ja Ilolan iltamat olivat jälleen yleisömenestyksiä, edellisessä mm. Jukka Perko ja Claes Andersson, jälkimmäisessä Eija Ahvo ja Susanna Haavisto.
Lasten Suvisoitto näkyi sekä ilmaiskonserttina
että musiikkisatunäytelmäesityksenä.
Minna käytti pääasiassa suomalaisia taiteilijoita.
XXIV Suvisoitossa poikkeuksia olivat tuttu brittiyhtye
Zum sekä sellisti Robert Cohen, hänkin britti. Cohen soitti Rannan kartanossa Šostakovitšia ja Rahmaninovia ja esiintyi kahdessa muussakin konsertissa. Perushenkilöstöön kuuluivat Heini Kärkkäinen, Jani Pensola sekä tietenkin Meta4-kvartetti, joka esitti Luhangan kirkossa kolme jousikvartettoa, Beethovenin, Šostakovitšin
sekä Mendelssohnin.
Ristiriitaisiakin näkemyksiä herätti Anu Komsin ja
Sakari Oramon Teatteritalossa esittämä unkarilaisen
György Kurtágin Kafka-Fragmente -laulusarja. Osa kuulijoista ei vaikuttunut, osa oli innoissaan. Näinhän käy usein kun siirrytään 1700- ja 1800-lukujen turvallisilta vesiltä uudempien aikojen musiikkiin… Monien mielestä tämä kuitenkin oli kesän kiinnostavin konsertti.
Vuonna 2010 oli aihetta juhlaan, kun Suvisoittoa kuultiin 25. kerran. Kesään valmistauduttiin kevään aikana kolmella Korvat kohti kesää -konsertilla, esiintyjinä Iiro Rantala,
Henri Sigfridsson ja Antti Tikkanen. Varsinainen festivaali alkoi Ilolassa, jossa Olavi Virtaa muisteltiin Ari Rasilaisen ja Tessa Virran orkesterin voimin. Mukana iltamissa oli myös sysmäläisesiintyjiä: Leena Palmin johtaman Kamarikuoron show, nuorten lauluyhtye Lea Lutsin johdolla sekä rokkibändi Särkilahden Sähkösaha ja Mylly Oy. Klassisen musiikin huippuhetkiä oli useita. Edellinen taiteellinen johtaja
Petteri Salomaa lauloi Schumannia ja Wolfia Virtaan kartanossa, pianistinaan Henri Sigfridsson. Unohtumattoman tunteikkaita lauluja Joseph von Eichendorffin ja Eduard Möriken runoihin, rakkautta,
luontoa ja mystistä murhemieltä…
Luhangan kirkossa saatiin myös kuulla Salomaata, nyt
Gustav Mahlerin Vaeltavan kisällin lauluissa. Tässä 25-v. juhlakonsertissa esiintyi myös 11-henkinen kamariorkesteri Sysmän Suvisinfonikot kapellimestarinaan Jan Söderblom. Tuleva taiteellinen johtaja Martti Rousi oli mukana selloineen. Ohjemassa oli Schumannia, Merikantoa sekä
ranskalaista Jean Francaix´ta.
Martti Rousi soitti Teatteritalon konsertissa Minnan ja
Henri Sigfridssonin kanssa mm. Tšaikovskin Pianotrion
a-molli, jonka säveltäjä on omistanut ystävänsä Nikolai Rubinsteinin muistolle. Klarinetisti Matthew Hunt edusti
tällä kertaa kansainvälisyyttä. Hän esiintyi myös
Iiro Rantalan nimikkokonsertissa, jossa maailman kantaesityksensä sai Rantalan Suvisoiton tilauksesta säveltämä Gigi, trio pianolle, klarinetille ja viululle.
Viides klassisen musiikin tapahtuma oli Asikkalan
konsertti, jossa Meta4 Rousin ja alttoviulisti Lilli Maijalan kera esitti Mozartin ja Schubertin jousikvintetot.
Kun vielä Salomaa esiintyi perinteisessä kirkkokonsertissa
ja Vanha-Alasimessa saatiin nauttia ilmiömäisestä huuliharppuorkesteri Swängistä sekä Kristiina Elstelän ja Jussi Tuurnan ”Järjen veit” -musiikkiohjelmasta, voitiin juhlavuoden ohjelman todeta olleen kauttaaltaan korkeatasoinen. Ohjelma saikin runsaasti kiitosta, kuten yhdistyksen hallitus totesi kokouksessaan 16.8.2010.
Vuoden 2011 suuri nimi oli Olli Mustonen. Hän oli vieraillut Sysmässä jo vuonna 1988 Martti Rousin kanssa, ja nyt kuultiin Suomen kantaesityksenä hänen säveltämänsä Kvartetto oboelle (Sole Mustonen), viululle (Minna Pensola), alttoviululle (Joel Waterman) ja pianolle – pianoa soitti itse säveltäjä, joka esitti myös kaksi muuta omaa sävellystään
sekä Cesar Franckin f-molli -pianokvinteton.
Toinen huippu oli Meta4:n kymmenvuotiskonsertti Luhangassa. Meta4 soitti kolme jousikvartettokirjallisuuden klassikkoa, Beethovenin, Janácekin ja Sibeliuksen jousikvartetot. Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa 2.7. 2011 Minna toteaa, että taiteelliset johtajat ovat festivaalien halvimpia esiintyjiä. ”Toinen hirmu halpa esiintyjä on festivaalijohtajan aviopuoliso. Olen ollut siinäkin fiksu ja nainut budjettiystävällisesti.” Todettakoon, että vaikka Minnan ja Antti Tikkasen perhe oli kevättalvella lisääntynyt Vilma-tytöllä, silti Minna esiintyi viitenä Suvisoitto-iltana.
Antti Tikkanen puolestaan soitti mm. Schubertin Pianotrion B-duuri yhdessä Joonas Ahosen ja Markus Hohdin kanssa Vanha-Olkkolan salissa, johon aikalaissoittimin tulkittu musiikki erinomaisesti sopi. Suvisoitto noudatti myös
tuona vuonna 2011 hyväksi havaittua konseptia toriavajaisineen, Ilolan iltamineen, virsikonsertteineen ja Suvijazzeineen. Yleisömenestys oli suuri, kun Jukka Puotila esitti imitaatioshownsa Vanha-Alasimessa. Uudelleen
syntynyt Dallapé-orkesteri konsertoi VPK:n lavalla,
ja näkyvyyttä Suvisoitolle antoivat Café Paahtimon pikapiristys -päiväkonsertit.
Vuosi 2012, Minna Pensolan seitsemäs ja viimeinen
vuosi Sysmän Suvisoiton taiteellisena johtajana, oli taiteellinen ja myös taloudellinen menestys. Esim. Suvijazz, jossa esiintyivät Erja Lyytinen ja Johanna Försti, jälkimmäinen Teppo Mäkysen kanssa muodostamansa
Jo Stance -soulyhtyeen kera, kokosi VPK:n lavalle
yli viisisataa kuulijaa.
Minnan suosimien tanssiesitysten sarjaan liittyi Tanssiteatteri ERI:n vaikuttava Samaria, jossa Minna
”katusoittajana” soitti Bachin sooloviuluteoksia. Tämä oli
yksi Minnan kuudesta esiintymisestä kesällä 2012, joten hän tosiaan ahkeroi vaatimattoman palkkionsa edestä – omien sanojensa mukaan hän laski osaksi palkkiotaan Bellosio-viulun, jota oli soittanut vuodesta 2006 vuoteen 2012, jolloin Sara Etelävuori sai sen haltuunsa. Bellosiohan on Sysmän Osuuspankin omistama, mutta sopimuksen mukaan sitä hallinnoi Sysmän Suvisoitto.
Kartanokonsertissa Vanha-Kartanossa Minna soitti
”suloisia salonkisäveliä” Heini Kärkkäisen kanssa. Teatteritalo oli täpötäynnä, kun Meta4 esitti Schubertin Jousikvarteton n:o 15 sekä Minnan, pianisti Heini Kärkkäisen ja sellisti Joel Laakson muodostama trio Mendelssohnin
C-molli-pianotrion. Ilo esitellä -sarjan konserttiin oli Kuhmon Kamarimusiikin taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn tuonut ensiesityksen teoksestaan Meta3, joka on omistettu Meta4:lle, kuten nimestäkin voi arvata. Tässäkin konsertissa mukana olivat mm. tutut Heini Kärkkäinen, Antti Tikkanen, Atte Kilpeläinen ja Jani Pensola – ja tietysti Minna itse.
Luhangan kirkossa oli sitten Minnan lopettajaiskonsertti. Siellä kuultiin Vivaldin rakastettu Vuodenajat.
Minnan ja Antti Tikkasen uusi yhtye Tiksola Co. soitti
myös Jouni Kaipaisen Sonaatin kahdelle viululle, josta
olimme saaneet pienen maistiaisen keväällä 2011
(silloin teos ei ollut vielä valmis, mutta Antin kamppailu parimetrisen nuottipaperin kanssa jäi mieleen…)
Luhangan konsertissa tutustuimme myös Sara Etelävuoreen, jonka Sarasate soi vaikuttavan tulisesti.
Vanha-Alasimessa esiintyi kaksi alansa huippua, kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitinen ja hanurivirtuoosi Kimmo Pohjonen, ohjelmassaan Murhaballadeja. ”Riskisijoituksena” oli kesän ohjelmaan otettu Jean S., joka osoittautui supersuosituksi.
Näin päättyi siis Minna Pensolan seitsemän vuotta kestänyt kausi Sysmän Suvisoiton taiteellisena johtajana hienoon festivaaliin. Minna sanoo ehdottomasti parasta Suvisoitossa olevan ”Paikan kauneus, esiintymispaikkojen ainutlaatuisuus, Hämeen kesä... ja se Sysmän Suvisoiton ydinjoukon lämpö, vastaanottavaisuus, vieraanvaraisuus – se oli lystiä ja se tulee päällimmäisenä nytkin mieleen kun takaumia
Sysmä-ajoilta kaivelen!”, Minna kiittelee.
Martti Rousin kausi 2013–2014
Minna Pensolan jälkeen jatkettiin jousisoitinlinjalla, kun taiteelliseksi johtajaksi saatiin sellonsoiton professori Martti Rousi, Suvisoitossa jo monesti esiintynyt sellisti. Hän on aiemmin johtanut mm. Turun musiikkijuhlia.
Jo avajaiskonsertissa saatiin tutustua sittemmin monesti nähtyihin ja kuultuihin ”sellopoikiin”, Rousin oppilaisiin, joista seitsemän – mukana kaksi tyttöäkin – soitti kirkontäydelle yleisölle. Konsertti ylitti Helsingin Sanomien uutiskynnyksen. Lainaan Hannu-Ilari Lampilaa:
”Innostuneen vastaanoton saanut Avajaiskonsertti pidettiin Sysmän keskiaikaisessa kivikirkossa, jonne oli kerääntynyt 400 musiikin ystävää. Enempää väkeä sinne ei olisi mahtunutkaan.” (HS 7.7.2013) Ja edelleen: ”Kun kaikki kahdeksan selloa olivat äänessä Wagnerin Lohengrin-musiikissa ja Villa-Lobosin Bachianas Brasileiras -teoksissa, kaikuisaan kirkkoon puhkesi orkestraalisen rikas, koko yleisöä lämpimästi halaileva sellosointi.”
Avajaiskonsertin sopraanosolistina lauloi Rousin puoliso
Pia Komsi, joka Villa-Lobosin lisäksi esitti Gershwinin Summertimen sekä kaksi Aija Puurtisen laulua. ”Rousin puolison Pia Komsin korkea sopraano oli kuin tuikkiva tähti iltatumman sellomaiseman yllä”, kuvailee Lampila.
Konsertin kantaesityksetkin liittyivät sellopedagogiikkaan: Kalevi Ahon teokset EAREGBERG ja ERA kuvasivat suomalaisia selloprofessoreita Lennart von Zweygbergiä
ja Erkki Rautiota. Edellinen soi Lampilan mukaan”salaperäisesti ja kaihoisan myöhäisromanttisesti”, jälkimmäinen oli ”hyväntuulisen vilkas ja touhukas”
(HS 7.7.2013).
Näin oli saatu käyntiin Suvisoiton 28. festivaali, ja
jatkoa seurasi kymmenen konsertin ja yhden ilmaisen toritapahtuman verran. Kartanokonsertissa Nordenlundissa kuultiin Mozartia ja Saariahoa, esiintyjinä Sara Etelävuori Bellosio-viuluineen, Rousi, ranskalaishuilisti, kapellimestari Patrick Gallois sekä japanilainen alttoviulisti Mariko Hara. Marikolle improvisoitiin myös konsertti Hartolan Haran kylässä. Toinen suuri klassinen konsertti Sysmän kirkossa esitteli Sysmä Festival Strings -orkesterin, jossa mukana olivat mm. Ylvali Zilliacus ja Cecilia Zilliacus Ruotsista, tietenkin Rousi itse sekä Sara Etelävuori. Kapellimestareita oli peräti kaksi, Tuomas Rousi sekä ”kantasuvisoittolainen” Ari Rasilainen. Ohjelmassa oli Bachia, Sallista ja Tšaikovskia, ja sama ohjelma esitettiin vierailukonsertissa Heinolassa.
Vanhassa Pappilassa pidettiin viehättävä barokkikonsertti,
ja perinteinen virsikonsertti kirkossa keräsi taas
uskollisen sysmäläisyleisön.
Taiteellinen johtaja oli hyvin sisäistänyt sen ajatuksen, että maalaisessa kesäfestivaalissa täytyy ohjelmiston olla kevyttä, helposti kuunneltavaa, silloinkin kun se on klassista ja mitä parhaimmin voimin esitettyä. Tällaista musiikkia kuultiin kahdessa Teatteritalon konsertissa, joista varsinkin jälkimmäinen, Alla Zingarese, sai ihastuneen vastaanoton. Siinä esiintyivät mm. pianisti Roope Gröndahl sekä Rousin huippuoppilas, nuori Jonathan Roozeman. Toscanan auringon alla -konsertissa Rousi soitti Suomen kantaesityksenä Esa-Pekka Salosen soolosello-teoksen Shine. Ohjelmassa oli myös mm. Scarlattia ja Mozartia, ja esiintyjinä mm. Henri Sigfridsson, Dalia Stasevska ja Jaani Helander.
Ilolassa vietettiin viimeiset iltamat, Suvijazzissa esiintyi
Aija Puurtinen, ja torilla viihdytti brittiläinen
The Chipolatas -ryhmä.
Sinfoniaorkestereihin ei pienehköllä festivaalilla ole useinkaan varaa. Harvinaista herkkua Suvisoitossa saatiin Luhangassa, kun Jyväskylä Sinfonia Patrick Gallois´n johtamana soitti Cimarosaa, Schubertia sekä Mozartin huilukonserton, jossa Patrick Gallois itse soitti huilua.
Kesä 2014 toi Sysmään sekä tuttuja esiintyjiä että uusia tuttavuuksia. Hartolan Haran kylässä soitti jälleen Mariko Hara ”kenraaliharjoituskonsertissa”, tällä kertaa ystävänsä viulisti Madoka Sakitsun kanssa. Intiimi konsertti sai ihastuneen vastaanoton ja vaikutti ehkä osaltaan siihen, että yleisöä oli runsaasti myös myöhemmin Hartolan kirkossa pidetyssä konsertissa, jossa Sysmä Festival Orchestra
soitti mm. Sibeliuksen Rakastava-sarjan ja Vivaldin sellokonserttoja. Mukana olivat mm. Martti Rousi
ja Jonathan Roozeman.
Taiteellinen johtaja oli valinnut festivaalin teemoiksi elämän peruselementit, tulen, veden ja ilman, lisättynä Luhangan konsertin rakkausteemalla – elämän perustarve sekin… Avajaiskonsertti oli L’Orchestra con Fuoco -otsikkoineen omistettu tulelle. Siinä kuultiin jousikokoonpanon soittamana Šostakovitšin Oktetto, Osmo Tapio Räihälän tilausteos nimeltään Roihu sekä Sara Etelävuoren ja Dan Zhun tulkitsemaa Paganinia. Kiinalaisen viulistin Dan Zhun virtuoottisuus oli mykistävää. Ilma-teemaa toteutettiin puhallinten avulla: fagotisti Tolga Alpay, huilisti
Patrick Gallois, klarinetisti Taavi Oramo ja Pauliina Koskela käyrätorvineen esittivät mm. Mozartia ja Beethovenia, mukana tietenkin myös Rousi, Dan Zhu ja Mariko Hara. Sopraano Pia Komsi lauloi Schubertin yksinlaulun
Der Hirt auf dem Felsen.
Yksi kiinnostavimmista kesän 2014 konserteista oli
”Vesimusiikkia”. Kuulijat saivat tutustua amerikkalaiseen 1900-luvun säveltäjään George Crumbiin, jonka Vox Balaenae”Valaan ääniä” sisälsi meriteeman ja viisi variaatiota. Soittimina oli sellon (Rousi), huilun (Gallois) ja pianon (Sanna Iljin) lisäksi eksoottinen crotales. Lisäksi kuultiin Schubertin rakastettu Forellikvintetto. Sopraano Pia Komsi lauloi Schubertin Auf dem Strom (”Virralla”) -sävellyksen.
”Metsäromantiikkaa”-konsertin tähtenä oli pianisti Laura Mikkola, joka soitti mm. Sibeliuksen Puu-sarjan sekä sellisti Lauri Kankkusen kanssa Dvořákin sävellyksen Waldesruhe. Seitsenhenkisen jousi-piano-käyrätorvi -yhtyeen Metsänhaltija tarjosi myös silmänruokaa, kun Alma Pöysti sipsutteli seppelpäisenä haltijattarena Sibeliuksen sävelmetsässä.
Kartanokonsertti pidettiin Rannan kartanossa, jossa sellisti Jonathan Roozeman esiintyi veljensä pianisti Jan-Paul Roozemanin kanssa soittaen mm. Chopinia.
Viihteelliseen osastoon kuuluivat The Sounds -rautalankayhtyeen keikka, Antti Sarpilan ja Elina Arlinin jazzit sekä M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen ilta Työväentalolla, joka oli uusi konserttipaikka ja toikin salin täyteen kuulijoita.
Luhangan L´Amour -konserttiin taiteellinen johtaja oli taikonut 21-henkisen Sysmä Festival Orchestran. Se soitti Ari Rasilaisen johdolla Mozartin Sinfonia concertanten Es-duuri, solisteina Sara Etelävuori ja Mariko Hara. Lisäksi kuultiin Sibeliuksen Rakastava-sarja sekä Vivaldin Konsertto fagotille e-molli, solistina Tolga Alpay. Pia Komsi lauloi mm. Lucia di Lammermoorin hulluuskohtauksen, ja Patrick Gallois soitti huilulla Debussyn sävellyksen Syrinx.
Kesän 2014 festivaali sisälsi siis 13 konserttia, kaksi ilmaistapahtumaa ja Lasten Suvisoiton päätöskonsertin, joten tekemistä riitti niin taiteilijoilla kuin järjestäjilläkin. Yleisön tyytyväisyys korvaa vaivannäön, ja siitä Suvisoitolla on paljon hyviä kokemuksia, niin myös vuonna 2014.
Lasten Suvisoitto
Jo Suvisoiton ensimmäisinä vuosina 1986–1994 festivaalin yhteydessä järjestettiin musiikkileirejä, joissa Sysmän Suvisoitossa esiintyneet taiteilijat antoivat opetusta jousisoittimissa ja yksinlaulussa. Nuorten muusikoiden soittoa sai leirin päätyttyä kuulla Suvisoiton konserteissa. Pitkän tauon jälkeen toukokuussa 2006 Suvisoiton silloinen pääsihteeri Matti Karhos lähti käynnistämään lapsille suunnattua leiritoimintaa uudelleen ja ensimmäinen
Lasten Suvisoitto järjestettiin kesällä 2007.
Leiri tuli comeback-vuotena 2007 todella tarpeeseen: kaikki 75 oppilaspaikkaa täyttyivät muutamassa kuukaudessa, ja lapsia tuli opettamaan ammattitaiteilijoita ympäri maata. Ensimmäisellä leirillä valmistettiin Yrjö Kokon Pessi ja Illusia -satuun perustuva musiikkinäytelmä.
Onnistuneen avauksen jälkeen Lasten Suvisoittoa laajennettiin seuraavana vuonna järjestämällä Musiikki ja luovuus -leiri ja kysyntä kasvoi entisestään. Tällä kertaa leiriläiset valmistivat musiikkisatunäytelmän, joka perustui Mika Waltarin Satuun kuninkaasta, jolla ei ollut sydäntä. Jopa Mika Waltarin perikunnan luottamus Lasten Suvisoiton tasoon oli niin kova, että perikunta myönsi Lasten Suvisoitolle oikeuden tehdä Mika Waltarin tekstistä näyttämöversio. Tiettävästi tämä oli ainoa Waltarin tekstiin vuonna 2008 myönnetty dramatisointilupa.
Seuraavien kahden vuoden aikana Lasten Suvisoitto jatkoi menestyksekkäästi, ja osallistujamäärä kasvoi räjähdysmäisesti vuosi vuodelta: kaikkien Lasten Suvisoiton tapahtumien ja työpajojen osallistujamäärä yhteensä oli vuonna 2010 jopa 794 lasta. Leiritoimintaan sisältyi laajentumisen jälkeen useita erilaisia työpajoja: musiikkituntien lisäksi lapset tekivät oman satukirjan alusta loppuun Lasten Suvisoiton näyttelyä varten, järjestettiin mestarikursseja ja tietysti perinteinen musiikkinäytelmä, joka kahtena vuonna myös levytettiin.
Matti Karhoksen kauden jälkeen vuonna 2011 Lasten Suvisoitto jatkoi musiikkipedagogista leiritoimintaa hieman pienemmässä mittakaavassa. Lasten Suvisoitto muutti Olavinrannan leirikeskuksesta Sysmän leirintäalueelle vuonna 2014, ja tuolloin myös musiikkinäytelmä esitettiin ulkoilmateatterina leirintäalueella aikaisemman Sysmän yhteiskoulun juhlasalin sijaan.
Kaiken kaikkiaan Suvisoiton yhteydessä tapahtuvan musiikkiopetuksen ja leiritoiminnan on koettu antavan loistavan mahdollisuuden päijäthämäläisille nuorille saada laadukasta koulutusta kotiseudullaan. Leirin oppilaat ovat myös näkyneet ja kuuluneet kylän raitilla ja näin osaltaan elävöittivät kesäistä Sysmää. Matilda oli ensimmäisen kerran kesällä 2010 päiväleirillä ja kahtena seuraavana kesänä hän myös yöpyi Olavinrannassa. Matildan instrumentti on viulu, mutta hän ei halunnut soittaa, vaan laulaa muiden kanssa lavalla. ”Leireillä oli tosi kivaa ja päätösesitys oli hieno, kun kaikki saivat olla mukana”, Matilda kertoi. Matilda on ollut muillakin leireillä, mutta hänen mielestään Suvisoiton leirit olivat parhaita. Matildan äidin Marketta Järven mielestä leiri oli joka kesä hyvin järjestetty ja siellä oli turvallista. Oli myös hämmästyttäävää kuinka lyhyessä ajassa saatiin syntymään niin sykähdyttävän hieno päätösesitys.
Summa summarum
Vuonna 2007 Suvisoiton hallitus pohti visiointikokouksessaan, millainen Suvisoitto olisi viiden vuoden kuluttua. Pöytäkirjan mukaan ”jos Suvisoitto on hengissä viiden vuoden kuluttua, se on jo saavutus sinänsä”. Tämä määräaika on siis saavutettu ja reilusti ylitetty.
Mikä sen on mahdollistanut täällä vähenevän väen maalaispitäjässä? Vastaus koostuu pitkästä listasta asioita.
Ensinnäkin Suvisoitto itsessään sisältää kaksi tärkeää elementtiä: ohjelmisto on monipuolinen, ja se on korkeatasoinen. Näistä ei tingitä.
Toiseksi: Ainakin tähän asti on aina löytynyt tekijöitä.
Keski-ikä Suvisoitto ry:n yhdistysaktiiveilla ja talkoolaisilla
ei ole tuosta vuodesta alentunut, mutta yhdessä tekeminen pitää terveenä ja tyytyväisenä.
Kolmanneksi tulee taloudellinen puoli. Sysmän kunta on kiitettävästi ymmärtänyt Suvisoiton merkityksen ja ilmaissut sen tuntuvana määrärahana. Kunnan omistamat Teatteritalo ja Villa Sarkia muodostavat mainion kotipaikan festivaaliväelle. Paikalliset pankit, lehtitalot ja monet muut yritykset ovat sponsoroineet, ja erittäin huomattavaa rahallista tukea on saatu vuosien ajan eräältä yksityishenkilöltä ja hänen perheeltään.